Aamu alkaa varmistamalla kaiken oppimamme ja mestarin antaessa viime hetken neuvoja tai chin suhteen.
Seuraavat treenit menevät tutulla kaavalla ensin rääkätään sitten kerrataan ja ihan lopuksi vietämme keskustelu tuokion vielä mestarimme kanssa.
Liu kertoo yksityiskohtia ja mitä pitää parantaa. Hän myös kertoo mitä mieltä on meistä ja tasostamme sekä yleisesti avaa omaa maailman katsomustaan. Saamme kyselytuokion jossa käytännössä kysymme mestarilta kysymyksen ja vastauksen jälkeen hän tiedustelee meiltä jotain. Hänen unelmansa on kuulema saada joku päivä kiertää maailmaa ja opettaa kung fua. Ei liene yllätys että tarjoan samantien Suomessa majoitusta hänelle.
Jo tällä lyhyellä ajalla Liu ei ole vain mestari vaan hänestä on tullut ystävä ja jos joskus saan kunnian olla mukana tuomassa Suomeen edes viikoksi tämän tasoista opetusta niin en epäröisi siihen tarttua.

Pesemme treeni kamppeet, pakkaamme laukkumme ja rentoudumme. Huomenna aamulla on lähtö Shanghaihin ja sunnuntaina tarkoitus lentää Hong kongiin.

Tai chi sarjan toinen lyhyt muoto saadaan päätökseen. Mestaria itseäänkin naurattaa miten paljon asiaa hän joutuu tunkemaan kalloomme tällä tunnilla. Kuitenkin uskoisin että saimme sisäistettyä kaiken, jos emme niin huomenna ehtii vielä korjaamaan.

Torstai ja tänään hypitään. Hypimme ensin hyppynarulla kaikki mahdolliset variaatiot läpi minuutin sarjoissa. Tänään ei onneksi haeta isoa narua vaan siirrymme suoraan palloihin. Koripallo jalkaterien väliin ja palloa pyöritetään minuutin sarjoissa jalkoja käyttäen.
Pallot sivuun ja linkkuveitsiä. Ensimmäisen 80 jälkeen teemme yksitellen 30 kappaletta samalla kun mestari lyö kaksi keppiä eri suunnista yhteen. Jos jalat ja pää ei nouse kepit kopsahtavat kehoon. Mainittakoon että mestarin vauhti laskiessa suorituksia on sellainen että muistin hengittää ensimmäisen kerran vasta joskus kahdeksannen linkkarin jälkeen.
110 linkkuveistä myöhemmin otetaan koripallo jälleen käteen ja hypätään kyykystä spagaattiin vasemmalle-keskelle-oikealle-keskelle-vasemmalle.... Miksi pallo kädessä? Jotta et voi tukea maahan vaan olet koko painollasi spagaatissa. Olen pitänyt itseäni lievästi sadistisena treenien suunnittelun suhteen mutta tänään selvisi kuinka paljon minulla on vielä parannettavaa.

Seuraavan tunnin kertaamme tekniikoita ja mestari Liu keskittyy tällä kertaa pieniin yksityiskohtiin vielä entistä enemmän jotta saamme liikkeet mahdollisimman täydellisiksi ennen lähtöä.

Akrobatiaa. Iltapäivä menee tutuissa hypyissä ja harjoitteissa ja huomaan viettäväni enemmän ja enemmän aikaa neuvoen saksalaista toveriamme siinä mikä kehittäisi hänen milloin mitäkin liikettä.
Mestarilla on vähän suorempi tapa opettaa kun Suomessa olemme taas tottuneet opettamaan asioita vaiheittain ja hitaalla tahdilla. Näiden kahden opetusmenetelmän yhdistelmästä muodostuu mielenkiintoinen treeni kun toisaalta vaaditaan tekemään liike ilman enepiä vaiheita ja samalla kerrotaan miten lantion liikettä tai hartiatyöntöä voi kehittää. Joka tapauksessa tunti etenee nopeasti ja rattoisasti. Mestari jopa innostuu rankaisemaan meitä kepillä perseeseen kun epäonnistumme tarpeeksi. Sanotaan vaikka kun pitää hypätä esteen yli ja se ei ole tarpeeksi korkea alamme hakemaan pituutta korkeuden lisäksi ja hyppy päätyy suoraan esteen läpi eikä suinkaan yli.

Viimeisellä tunnilla kuvataan tekniikkaa talteen jotta se tulisi mahdollisimman ”puhtaana” tallennettua.

Iltatreenin jälkeen lähdemme porukalla syömään. Menemme järven rannalla olevalle ravintolalle jossa kävimme kertaalleen aikaisemminkin.Tunnelma on katossa ja mestaritkin suostuivat liittymään seuraamme.
Illasta voisi kertoa vaikka mitä mutta koitan pysytellä kohokohdissa. Mestarimme pitää puheen ja sisällyttää siihen meidät ja lähtömme. En keksi sanoja joilla asian tiivistäisin joten sanon vain hänen puhuvan sydämmellään. Meno on rentoa ja mestarit kertovat tarinoita ja salaisuuksia qigongista, muodoista ja kaikesta mitä satumme kysymään.
Ilta on mitä hienoin ja ehdottomasti hieno päätös tälle kokemukselle.

Tai chia ja qigongia jotta aamu lähtee taas hyvin käyntiin.

Aamupalan jälkeen pääsemme jälleen kävelemään puu tolpilla. Lyöminen potkimminen ja astuminen tolpalta toiselle ilman katsomista alkaa sujumaan jo jollain tasolla. Tai ainakin niin että voidaan puhua tasosta.
Tätä seuraa ison kiven murikan kääntely. Päältä kiinni, käännä kivi 180° heittäen, ota jälleen päältä kiinni. Sormet ja ranteet vahvempina pidämme tauon.

Tekniikkaa tunti. Hiomme oppimiamme asioita kuntoon koska päivät käyvät vähiin ja mestari on selkeästi varannut viime päivinä enemmän aikaa näille treeneille. Lopussa vielä teemme yksin kaiken oppimamme mestarin edessä. Huomattavaa kehitystä on tapahtunut koska saan arvosanaksi ”allmost ok”.

Parin tunnin tauko menee kirjan parissa ja tajuan sivumäärästä että tämä kirja jää täysin kesken. Liian vähän sivuja jäljellä jotta kirjailija saisi tarinan vietyä mihinkään järkevään, saati lopulliseen, päätökseen.

Iltapäivä ja aika venytellä. Juuri kun aloitamme mestari osoittaa meitä kahta ja tekee selväksi että hän tietää tämän olevan meidän viimeinen voimavenyttely. Mestari keksiikin aivan uusia tapoja kiduttaa meitä sen puolitoista tuntia mikä meillä ainakin menee raajojen repimisessä. Loppuun teemme tekniikka harjoitteita.

Viimeinen tunti menee kerratessa omatoimisesti kaikkea mitä olemme ehtineet oppimaan tänään ja aikaisemmin.

Illalla toisen talon portaiden edessä luikertelee reilu puolimetrinen, musta punainen käärme. Kaksi mestareista nappaavat sen kiinni ja vievät oletettavasti vapautettavaksi jonnekkin kauas.

Tai chia. Etenemme pitkän pätkän jälleen tänään. Mestari sanoo olevansa tyytyväinen ensimmäiseen muotoon, jonka olemme jo päässeet päätökseen aikaisemmin.

Voima treenit. Mitä näistä nyt enää voi kertoa. 70 minuuttia noin 75 metrin matkaa edestakaisin, ilman lepoa. Tasajalka hyppyjä, kyykkyhyppyjä, yhdellä jalla hyppimistä, viivojen juoksemista, punnerruksia, kottikärryjä, potkuja, ankka kävelyä sekä portaita ylös ja alas mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. 20 minuuttia lepoa ja ryhmässä tuttujen perusteiden harjoittelemista, lue syviä asentoja ja niiden välisiä vaihtoja, 30 minuuttia. Sitten vähän omien tekniikoiden harjoittelua vielä että saadaan aika täyteen.

Ruokaa ja lepoa pari tuntia.

Voima harjoitukset jatkuvat. Painot käteen ja 15 kilon nostoja mabussa 100 kappaletta.
Vähän jalkojen venyttelyä ja lankku kahden tason väliin niin että jalat ovat toisella tasanteella ja pää toisella. Koska tämähän nyt on liian helppoa lyödään mahan päälle paino. Olimme onnekkaita tänään ja valmentaja oli harvinaisen vitsikkäällä tuulella joten painon lisäksi saamme valmentajan seisomaan päälleemme. Reilu 40 kiloa mahan päällä ja minuutin lankku kolmeen kertaan, minuutin levolla aina välissä. Tästähän voisi jopa oppia nauttimaan.
Otetaan sitten vielä loppuun painot käsiin ja seistään asennoissa kädet sivulle levitettyinä, puolitoista minuuttia per asento.
Kello pirisee ja ensimmäinen tunti on ohi. Onneksi toinen tunti sisältää vain tekniikka harjoituksia. Tosin voimaa ja nopeutta on vaikea saada tekniikkaan enää tässä vaiheessa.

Ja vielä yksi tunti vapaata harjoittelua.
Jos tällä rääkillä ei tule super sayalaiseksi niin ei sitten millään. Tämä oli kuitenkin onneksi viimeinen voimaharjoitus ja loppu viikko menee kevyesti. Paljon on täällä tullu opittua ja paljon tästä tullaan soveltamaan kotona. Pitää vain varmistaa mitkä harjoitukset eivät ihan suoraan riko ihmisoikeus lakeja Suomessa.

Maanantai ja viimeinen treeniviikko.
Tai chi etenee eteenpäin ja uusi sarjamme on Sun tyylin tai chia.

Aamun varsinainen treeni on jalkaharjoitteita, perusteita ja asetekniikan hiomista. Alkaa muoto olemaan ilmeisesti jo melko hyvä kun valmentaja puuttuu ainoastaan kahden asennon korkeuteen, yhden osion vauhtiin ja yhteen käsiasentoon aseesta kiinni pidettäessä. Mikäli itse puuttuisin vain näihin asioihin kotona se johtuisi siitä että koskaan ei saa antaa täydellistä suoritusta arvioksi. Toisaalta mikäli Liu haluaisi löytää valittamista en epäile hetkeäkään etteikö hän kykenisi löytämään huomattavasti enemmänkin.

Päivällisen ja levon jälkeen treenit jatkuvat, kuten odottaa saattaa. Maanantai tarkoittaa akrobatiaa. Volttien ja muiden hyppyjen lomassa selviää että monella koulun oppilaalla on ilmeisesti penikat kipeytyneet viime aikoina. Ehdimme opettamaan ryhmämme saksalaiselle vielä muutaman harjoituksen puolivoltin ja päähypyn parantamiseen.
Loppuun teemme vielä tekniikka harjoituksia ja on pakko todeta että tänään on ollut normaalia enemmän keho väsynyt.

Vapaa treeni menee aseiden kanssa pelleillen ja niitä muiden kanssa vaihdellen.

Treenien välissä meistä otettiin tänään paljon kuvia joihin sisältyi koko koulu, mestarien kanssa, kaksin, yksin ja pakollinen poseeraus ase kädessä mestarin näyttämässä asennossa.

Jalka ja ranteet ovat aika rikki joten huomisesta voima treenistä saattaa tulla melko tuskallista.
Vanhemmat ovat kuulemma saapuneet perille Pekingiin ja löytäneet hotellin.
Ei enää maanantai treenejä jäljellä