Tai chia ja qigongia jotta aamu lähtee taas hyvin käyntiin.

Aamupalan jälkeen pääsemme jälleen kävelemään puu tolpilla. Lyöminen potkimminen ja astuminen tolpalta toiselle ilman katsomista alkaa sujumaan jo jollain tasolla. Tai ainakin niin että voidaan puhua tasosta.
Tätä seuraa ison kiven murikan kääntely. Päältä kiinni, käännä kivi 180° heittäen, ota jälleen päältä kiinni. Sormet ja ranteet vahvempina pidämme tauon.

Tekniikkaa tunti. Hiomme oppimiamme asioita kuntoon koska päivät käyvät vähiin ja mestari on selkeästi varannut viime päivinä enemmän aikaa näille treeneille. Lopussa vielä teemme yksin kaiken oppimamme mestarin edessä. Huomattavaa kehitystä on tapahtunut koska saan arvosanaksi ”allmost ok”.

Parin tunnin tauko menee kirjan parissa ja tajuan sivumäärästä että tämä kirja jää täysin kesken. Liian vähän sivuja jäljellä jotta kirjailija saisi tarinan vietyä mihinkään järkevään, saati lopulliseen, päätökseen.

Iltapäivä ja aika venytellä. Juuri kun aloitamme mestari osoittaa meitä kahta ja tekee selväksi että hän tietää tämän olevan meidän viimeinen voimavenyttely. Mestari keksiikin aivan uusia tapoja kiduttaa meitä sen puolitoista tuntia mikä meillä ainakin menee raajojen repimisessä. Loppuun teemme tekniikka harjoitteita.

Viimeinen tunti menee kerratessa omatoimisesti kaikkea mitä olemme ehtineet oppimaan tänään ja aikaisemmin.

Illalla toisen talon portaiden edessä luikertelee reilu puolimetrinen, musta punainen käärme. Kaksi mestareista nappaavat sen kiinni ja vievät oletettavasti vapautettavaksi jonnekkin kauas.